Ei ihan vielä kotona

Kotimaassa, kotikaupungissa, ystävien kanssa, melkein kotoisaa mutta ei aivan kotia kuitenkaan. Levottomuus purkautuu edelleen, ja väsymys tulee kun se saa tulla: kun herätessä ei tarvitse pelätä mitään. (Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö pelkäisi mitään.) Mikään ei ole täydellisesti mutta kaikki on hyvin, hyvin hyvin hyvin ja muuttuu ainoastaan paremmaksi. Sillä nyt minulla on aika, kaikki aika elämässäni ja kaikki tila ja jokainen paikka vaikken aio mennä niihin niin voisin, ja tärkeintä on nyt se että minulla on elämäni jossa tiedän miten olla mitä tehdä miten elää. Ja ystävät voi te rakkaimmat, parhaat kaikista.